Selkäkipu – palvelupolku
Huoli selkäkivusta?
Selkäkipu on yleinen vaiva, joka tuntuu yleensä alaselässä, mutta voi säteillä myös alaraajoihin. Lähes jokaisella on selkäkipua jossain vaiheessa elämäänsä, mutta kaikki eivät hakeudu hoitoon, koska selkäkipujaksot ovat usein lyhyitä ja paranevat itsestään. Useammalla kuin joka kolmannella työikäisellä suomalaisella on viimeksi kuluneen kuukauden aikana esiintynyt alaselän kipua, ja joka kymmenes on tämän vuoksi ollut viimeisen vuoden sisällä lääkärin hoidossa.
Vaikka useimmat alaselkäkipujaksot helpottuvat merkittävästi 6 viikon sisällä, osalla on jatkuvia tai vaihtelevia oireita vielä 3 kuukauden kohdalla. Lisäksi selkäkivun uusiutuminen ja välillä lieventyvien oireiden pahenemisvaiheet ovat yleisiä.
Suurin osa selkäkivuista on hyvänlaatuisia. Tällaista selkäkipua kutsutaan epäspesifiseksi, koska vakavat syyt kivuille on poissuljettu, eikä yksittäistä alaselkäkivun syytä voida täsmällisesti osoittaa. Selkäkipu määritellään akuutiksi, kun se on kestänyt alle 6 viikkoa ja pitkittyneeksi kun se on kestänyt yli 12 viikkoa.
Selän kipeytymiseen vaikuttavat monet tekijät, ja sitä ilmenee usein monenlaisten elämään liittyvien fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti kuormittavien tapahtumien tai muutosten yhteydessä. Raskas fyysinen kuormitus, mutta toisaalta myös liikunnan vähäisyys lisäävät alaselkäkipujen todennäköisyyttä. Myös lihavuus, tupakointi ja uniongelmat lisäävät selkäkipujen ilmaantumisen riskiä.
Ihmisen selkä on rakenteena vahva ja kestävä. Selkä pystyy sopeutumaan siltä vaadittavaan rasitukseen, kun sitä totutetaan vähitellen. Vaikka selkä joskus kipeytyykin, se ei mene helposti ”rikki”. Selkä ei myöskään kulu käytössä, vaan liike on elinehto sen hyvinvoinnille.
Useimmiten selkäkipujen syytä ei voida täsmällisesti osoittaa, eikä kipujen alku ole aina yhdistettävissä johonkin tiettyyn tapahtumaan, vaan kivut voivat alkaa myös vähitellen.
Vaikka selkäkivun syytä ei voitaisi täsmällisesti osoittaa, voidaan selkäkipua kuitenkin hoitaa. Itsehoito on potilaan oma-aloitteista toimintaa, johon ei liity hoitosuhdetta terveydenhuoltoon tai ammattihenkilöön. Itsenäisessä toteutuksessa potilas etenee omaan tahtiinsa itsehoito-oppaan avulla tai seuraamalla esimerkiksi internetpohjaista hoito-ohjelmaa. Alempana on kerrottu selkäkivun itsehoitoa koskevat pääperiaatteet.
Tavallisen äkillisen selkäkivun, jossa kipu ei säteile alaraajaan, ensisijaiset hoitokeinot ovat lääkkeettömiä. Tarvittaessa voidaan hyödyntää tulehduskipulääkettä, parasetamolia tai näiden yhdistelmää, kuitenkin muut sairaudet ja niihin käytössä oleva lääkitys huomioon ottaen. Itselääkityksen tulee olla pääsääntöisesti lyhytaikaista. On hyvä tietää, että kaikilla lääkkeillä voi olla haittavaikutuksia ja useilla lääkkeillä yhteisvaikutuksia muiden yhtä aikaa käytettyjen lääkkeiden kanssa. Itselääkitykseen käytettävistä lääkkeistä ja niiden annoksista löytyy tarkempaa tietoa Itselääkityksen Käypä hoito -suosituksesta. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa myös terveydenhuollon ammattilaisilta ja apteekin henkilökunnalta.
Alaselkäkipu paranee pääsääntöisesti itsestään, eikä vuodelepoa suositella. Sen sijaan on hyvä jatkaa tavanomaisia askareita kohtuullisesta kivusta huolimatta. Kohtuullinen kipu liikunnan aikana tai sen jälkeen ei tarkoita sitä, että selkä vaurioituisi. Useimpia harrastuksia ei tarvitse jättää kokonaan pois selkäkipujen takia, mutta rankempaa liikuntaa voi olla tarpeen keventää hetkeksi. Joissakin työtehtävissä lyhyt sairauspoissaolo voi olla tarpeen, mutta useimmiten työssä jatkaminen on mahdollista työtä muokkaamalla ja työssä jatkaminen edistää toipumista.
Selkää voi hetkittäin rentouttaa mukavilta tuntuvissa asennoissa. Myös lämpöpakkaus voi auttaa selän rentouttamisessa. Kun selkää rentouttaa, kannattaa varmistaa, että hengitys kulkee rauhallisesti ja selkä pääsee rennoksi alustaa vasten.
Mistä saan apua selkäkipuun?
Hoidon tarpeen arvio voi tapahtua esimerkiksi:
- Netissä Omaolo-palvelun oirearvion kautta. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.
- Soittamalla hyvinvointiasemalle ma-pe klo 7–20 puh. 05 352 7260. Kiireettömissä asioissa voit jättää myös soittopyynnön klo 7–14 välillä.
- Kiireellisissä tilanteissa ja virka-ajan ulkopuolella hoidon tarpeen arvio tapahtuu puhelimitse päivystysavun numerosta 116 117 tai päivystysavun 116 117 chatissa, joka on avoinna joka päivä klo 8-20. Chattiin pääsee Oma Ekhva sovelluksesta.
Ammattilainen arvioi hoidon kiireellisyyden ja ohjaa sinut oikean avun piiriin.
Kiireellinen hoito (vuorokauden sisällä)
Hoitoon tulee hakeutua välittömästi, jos selkäkipuun liittyy jokin seuraavista oireista:
- Virtsaaminen ei onnistu tai uloste karkaa.
- Kyseessä on sietämätön kiputila (joka ei hellitä missään asennossa) ja/tai jonkin lihasryhmän tuore paheneva heikkous.
- Alaselkäkivun yhteydessä esiintyy kovaa vatsakipua.
- Alaselkäkipu on seurausta suurienergiaisesta vammasta.
Päivystysvastaanotolle on hakeuduttava viimeistään seuraavana aamuna, jos selkäkipuun liittyy jokin seuraavista oireista:
- Alaraajoihin kehittyy lisääntyvää heikkoutta, tunnottomuutta tai puutumista.
- Yleisvointi heikkenee tai kipu pahenee tasaisesti.
- Selkäkipuun liittyy kuumetta.
Kiireellinen hoito (1-7 vuorokauden sisällä)
Lähipäivinä on syytä hakeutua hoitoon, jos kipuun liittyy toiminta- tai työkykyä heikentäviä alaraajoihin säteileviä oireita, lievää kuumeilua tai yleiskunnon huononemista. Samoin hoitoon on syytä hakeutua, jos voimakas selkäkipu ei lievity lääkityksellä levossa.
Ellei tutkimuksessa todeta muuta hoitoa vaativaa sairautta, selkäkivun hoitona ovat pääsääntöisesti edellä mainitut lääkkeettömät kivunhoitokeinot, kipulääkitys sekä pyrkimys jatkaa päivittäisiä toimintoja tai palata niihin mahdollisimman pian.
Kiireetön hoito
Selkäkivun pitkittyessä useamman viikon mittaiseksi ilman merkkejä helpottumisesta on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen (kuten fysioterapeutin) vastaanotolle, jotta voidaan selvittää mahdolliset kivun pitkittymiseen vaikuttavat tekijät ja kuntoutuksen tarve. Kuntoutumisessa ja toimintakyvyn palauttamisessa potilaan oma aktiivisuus on keskeisessä osassa.
Äkillisten selkäkipujen tutkimisessa, ellei kyseessä ole tapaturma, ei yleensä ole hyötyä röntgen- tai magneettitutkimuksista. Lue selkäkivusta ja kuvantamistutkimustarpeesta tarkemmin Alaselkäkivun oppaasta sekä Duodecimin Selkäkivun hoito -verkkokurssista.
Selän yläosan kipuihin pätevät paljolti samat ohjeet kuin alaselkäkipujen hoidossa. Jos kipu ei ala helpottua muutamassa päivässä, on syytä hakeutua terveydenhuollon ammattilaisen, kuten fysioterapeutin, vastaanotolle.
Asiantuntijafysioterapeutin kiirevastaanotto on tarkoitettu henkilöille, joilla on akuutti, ensikertaa ilmenevä alaselkäkipu, tai joilla pitkittyneet oireet ovat äkillisesti pahentuneet. Kiireettömälle fysioterapeutin vastaanotolle voit hakeutua ilman lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen lähetettä hoidon tarpeen arvion kautta.
Ohjeet fysioterapian kiireettömään ajanvaraukseen
Fysioterapeutti arvioi tarvitaanko lääkärin vastaanottoa ja onko kivun taustalla vakavaa tai spesifiä hoitoa vaativa alaselkäkipu. Fysioterapeutti tutkii sinut tarkasti sekä laatii hoitosuunnitelman. Saat tilanteeseesi sopivaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa alaselkäkipusi hoitoon. Tarvittaessa fysioterapiaan voidaan sopia jatkoaikoja tai sinut voidaan ohjata esimerkiksi fysioterapian selkäryhmään. Fysioterapeutilla on mahdollisuus tarvittaessa konsultoida lääkäriä, suositella käsikauppalääkkeiden käyttöä sekä kirjoittaa sairauslomaa 1–5 päiväksi.
Pidempään jatkuneiden oireiden kanssa suositellaan varaamaan aika fysioterapeutin kiireettömälle vastaanotolle. Kiireettömiä fysioterapeutin vastaanottoja on tarjolla myös etänä videovälitteisesti.
Omahoito on potilaan itsensä toteuttamaa, mutta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa yhdessä suunnittelemaa hoitoa, joka perustuu potilaan kulloiseenkin hoidontarpeeseen ja muutosvalmiuteen. Ohjatussa toteutuksessa ammattihenkilö seuraa potilaan edistymistä ja tarvittaessa tapaa potilasta.
Selkäkivut uusiutuvat herkästi, eikä se tarkoita, että kyse on vakavasta selkäkivun syystä. Alaselkäkipujen uusiutumisen ennaltaehkäisemiseksi kannattaa harrastaa itselleen mieluisaa kuntoliikuntaa sekä välttää tupakointia ja ylipainoa. Omasta hyvinvoinnista kannattaa siis huolehtia kokonaisvaltaisesti, myös unen, terveellisen painon ja mielen hyvinvoinnin osalta.
Tarkempaa tietoa omahoidon tueksi löydät kohdasta 3 ”Oppaita ja ohjeita omahoidon tueksi”.Miten ehkäisen selkäkivun uusiutumisen?
Selkäkivun uusiutumisen ennaltaehkäisyssä ja pitkäaikaisen selkäkivun hoidossa on hyötyä fysioterapeutin ohjaamasta harjoittelusta. Löydät enemmän tietoa Alaselkäkivun hoito -oppaasta, joka on tarkoitettu akuuttiin selkäkipuun.
Saatat joskus myöhemminkin tarvita fysioterapiajaksoa tai muuta jatkokuntoutusta. Mikäli selkäkipusi uusiutuu, ota yhteyttä fysioterapiaan Omaekhvan kautta. Kuntoutuspolkusi on aina yksilöllinen ja se saattaa sisältää myös Etelä-Karjalan hyvinvointialueen muiden vastuualueiden, kuntien tai yhdistysten (Lähellä.fi) palveluita. Olet itse aktiivisesti mukana kuntoutuksesi suunnittelussa ja arvioinnissa.
Selkäkipu (Duodecim – Terveyskirjasto)
Alaselkäkivun hoito (Duodecim omahoito)
Alaselkäkivun Käypä hoito -suositus
Kivunhallintatalon materiaalit (esim. Eteenpäin kivun hoidossa)
Mielenterveystalo.fi (omahoito-ohjelmat esim. kipuun)
Faktoja selkäkivusta infografi – opas
Tietoa selkäkivun hoidosta – opas (Selkäliitto)
Alaselän kipu- mitä se on ja tarvitsenko kuvantamistutkimuksia? -opas
Menetelmiä lääkkeettömään kivunhoitoon -opas (Suomen kipu ry)
Kivun omahoidon keinot – Suomen Kipu ry
Tässä palvelupolussa esitellään tarkemmin vain osa kuntoutuksen palveluista. Muihin palveluihin voit tutustua Etelä-Karjalan hyvinvointialueen nettisivuilla oheisesta linkistä.