Lähisuhdeväkivaltaa kokeneen palvelupolku
Polku on tarkoitettu kaikille täysi-ikäisille lähisuhdeväkivaltaa kokeneille ja heidän läheisilleen.
Väkivalta aiheuttaa turvattomuutta. Väkivaltaa kokenut elää usein jatkuvassa pelon ilmapiirissä. Vaikka väkivalta ei ole koskaan sitä kokeneen syy, hän saattaa kokea syyllisyyttä ja häpeää. Hän saattaa joutua eristäytymään sukulaisista, ystävistä ja muista läheisistä. Aikuisten välinen väkivalta vaikuttaa aina haitallisesti myös perheen lapsiin.
Huoli lähisuhdeväkivallasta ja väkivallan muodot?
Erilaiset merkit ja tilanteet voivat herättää huolen lähisuhdeväkivallasta ja ne ennakoivat usein varsinaista väkivaltatilannetta. Suhteessa voi olla tönimistä, uhkailua, lyömistä, alistamista, syyttämistä, manipulointia, kontrollointia, rajoittamista, pelkoa, epätervettä mustasukkaisuutta, väkivallalla tai itsemurhalla uhkailua, syyllistämistä tai muuta vahingollista toimintaa.
Hyvinvointialueen palveluiden lisäksi Etelä-Karjalan alueella on järjestötoimijoita, joilta saa apua ja tukea lähisuhdeväkivaltatilanteisiin, mm. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen väkivaltatyön avopalvelut, Rikosuhripäivystys sekä Saimaan ja Vuoksen kriisikeskukset. Lisäksi Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen kautta väkivaltaa kokeneiden on mahdollista saada vertaistukea.
- Nimittely, halventaminen, arvostelu, nöyryyttäminen, alistaminen, vähättely
- Huutaminen, raivoaminen, sanaton piinaaminen
- Pelottelu, syyttely, uhkailu, uhan ja pelon ilmapiiri, kiristäminen
- Eristäminen, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen
- Mustasukkaisuus, kontrollointi
- Tappouhkauksilla ja itsemurhalla uhkailu
- Omaisuuden vahingoittaminen ja piilottelu tai sillä uhkailu
- Fyysisellä väkivallalla uhkailu
- Toistuvat puhelut, viestit, kirjeet, sähköpostit
- Seuraaminen, tarkkailu, lähestymisyritykset, pelottelu
- Netissä tapahtuva häiritsevä käyttäytyminen
- Toistuvaa vallankäyttöä ja kontrollointia
- Pitkäkestoista, tarkoituksellista ja manipuloivaa
- Gaslighting (=sumutus)
- Saa väkivaltaa kokeneen muuttamaan omaa käyttäytymistään
- Usein harrastuksiin, ihmissuhteisiin ja rahan käyttöön ulottuvaa
- Kontrollin naamiointia huolenpidon ja rakkauden taakse
- Lapsen, vanhuksen tai vammaisen henkilön jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on niistä riippuvainen.
- Toisen rahojen ja omaisuuden luvaton sekä holtiton käyttö
- Toisen rahankäytön kontrollointi ja estäminen
- Taloudellisella väkivallalla uhkailu ja kiristäminen
- Velanotto toisen nimiin
- Kontrollointi digiteknologiaa käyttäen
- Jatkuva some-tilien tarkkailu
- Mustamaalaaminen verkkoyhteisöissä tai somessa
- Intiimien kuvien tai videoiden julkaiseminen ja jakaminen
- Velvollisuus olla tavoitettavissa, aktiivisuuden vahtiminen
- GPS-seurantalaitteet, vakoiluohjelmat
- Ahdistelu, koskettelu, seksuaalisiin tekoihin pakottaminen
- Seksuaalisella väkivallalla uhkailu
- Raiskaus, raiskauksen yritys
- Ehkäisyn kieltäminen
- Aborttiin pakottaminen tai sen kieltäminen
- FGM-sukuelinten silpominen
- Pornon katsomiseen pakottaminen
- Seksin kuvaaminen tai kuvien julkaiseminen luvatta
- Tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta
- Pakottaminen, pakkoavioliitto
- Eristäminen
- Pukeutumisen ja liikkumisen rajoittaminen
- FGM-sukuelinten silpominen
- Pakottaminen tai painostaminen uskonnon harjoittamiseen
- Uskonnollisilla säännöillä pelotteleminen
- Toisen ihmisen uskonnollisuuden tai uskonnollisten tarpeiden pilkkaaminen ja halveksiminen
- Hylkäämisellä uhkailu, karttaminen
- Läpsiminen, lyöminen, tukistaminen, raapiminen, pureminen, sylkeminen
- Töniminen, potkiminen, tarttuminen, ravistelu, kiinnipitäminen
- Kuristaminen, polttaminen esim. tupakalla
- Tavaroilla heittely
- Teräaseella lyöminen, ampuminen
- Liikkumisen estäminen, lukitseminen tai kahlitseminen jonnekin
- Unen riistäminen
- Hoidotta jättäminen, lääkkeiden tai apuvälineiden panttaaminen
- Hoidettavan kovakourainen käsitteleminen
- Toisen ihmisen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla
- Uhkailu lasten vahingoittamisella
- Vanhemman uhkailu lasten huollon menettämisellä
- Lasten käyttö kielteisten viestien välittäjänä
- Lasten tapaamisten väärinkäyttö
- Lasten manipulointi toista vanhempaa vastaan
- Kontrollointi lasten kautta
- Seksuaalinen hyväksikäyttö, prostituutio
- Työvoiman hyväksikäyttö
- Pakkoavioliitto
- Kerjäämisessä hyväksi käyttäminen
- Rikollisessa toiminnassa hyväksi käyttäminen
Mikäli olet huolissasi läheisestäsi, joka mahdollisesti kokee lähisuhdeväkivaltaa, ota asia rohkeasti puheeksi. Varaa rauhallinen paikka ja hetki keskustelulle. Kysy asiasta suoraan ja ohjaa häntä toimimaan palvelupolussa mainituilla tavoilla. Väkivaltaa kohdannut kokee usein häpeää ja hänen voi olla vaikea itse tunnistaa tilanne.
Voit aloittaa keskustelun esimerkiksi näin:
”Olen huolissani sinusta, sillä olet vaikuttanut viime aikoina onnettomalta”
”Olen huomannut, että kumppanisi kohtelee sinua ikävästi”
Mikäli läheisesi tai hänen lapsensa ovat akuutisti vaarassa, soita hätänumeroon 112. Naistenlinjan opas läheisille:
Naisten_Linja_opasl__heisille.pdfHae rohkeasti apua
Jos olet kokenut tai koet parhaillaan parisuhteessasi, perheessäsi tai muussa läheisessä suhteessasi väkivaltaa. Älä jää odottamaan, hae rohkeasti apua. Jokaisella on oikeus huolehtia omasta turvallisuudestaan. Näin väkivallan tekijänkin on mahdollista saada apua.
Lähisuhdeväkivalta loppuu harvoin ilman ammattilaisen tukea ja apua. Vaikka et olisi varma, onko kyseessä väkivaltaa, kannattaa apua hakea. Väkivallan ei ole tarvinnut jatkua pitkään tai olla fyysistä; jo pelkästään väkivallan uhka on riittävä syy hakeutua palveluihin. Väkivalta koskettaa kaikkia tilanteelle altistuneita, ja se on erityisen haavoittavaa lapsille. Ethän siis jää yksin huolesi kanssa, hae apua!
Tee itsellesi oma turvasuunnitelma
Turvasuunnitelman avulla voit varautua etukäteen uhkaavien tilanteiden varalle. Voit tehdä turvasuunnitelman itse tai yhdessä ammattilaisen kanssa. Kerro tilanteesta ja suunnitelmasta mahdollisuuksien mukaan myös läheisillesi, jotta he voivat auttaa tarvittaessa.
Linkki turvasuunnitelmaan: THL_henkilokohtainen_turvasuunnitelma_A4.indd
Miten toimin eri tilanteissa
Kiireellisissä tilanteissa ole yhteydessä hätänumeroon 112.
- Varmista oma ja lasten turvallisuus.
- Mene turvallisempaan ympäristöön.
- Ota puhelin mukaasi.
- Hakeudu lääkärin hoitoon vammojen arvioimiseksi ja kirjaamiseksi.
Pyydä apua ja kriisitukea sekä itsellesi että läheisillesi. Poliisin ohjeet lähisuhdeväkivaltatilanteisiin: https://poliisi.fi/lahisuhdevakivalta
Turvakodit tarjoavat kriisiapua lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ikään tai sukupuoleen katsomatta. Voit mennä sinne yksin tai perheen kanssa suoraan tai ottamalla ensin yhteyttä puhelimitse. Turvakotiin voit mennä myös nimettömänä.
Turvakodissa saat akuuttiin tilanteeseen liittyvää tukea ja ohjausta sekä väliaikaisen asuinpaikan. Palvelu on maksutonta ja sinne voit hakeutua kaikkina vuorokauden aikoina.
Nollalinjan 0800 005 005 kautta voit tiedustella turvakotien paikkatilannetta. Etelä-Karjalassa turvakoti sijaitsee Imatralla.
Turvakoti – Etelä-Karjalan hyvinvointialueSosiaali- ja kriisipäivystyksestä saat tukea, apua, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa akuuteissa sosiaalisissa hätä- ja kriisitilanteissa, myös lähisuhdeväkivaltatilanteissa.
Soita: puh. 040 651 1828
Palvelumme on maksutonta. Avoinna joka päivä ympäri vuorokauden. Voit Kysyä neuvoa myös nimettömänä.
Akuutissa hätätilanteessa soita hätäkeskukseen 112.
Sosiaali- ja kriisipäivystys – Etelä-Karjalan hyvinvointialueKiireellisissä lastensuojelutilanteissa ota yhteyttä
Lastensuojelupäivystys 24/7 puh. 040 353 9970
Lastensuojelupäivystys on apunasi, kun lapsen, nuoren tai perheen tilanne edellyttää kiireellistä neuvontaa tai välitöntä puuttumista. Tällaiset tilanteet voivat liittyä esimerkiksi väkivaltaan.
Lastensuojeluilmoitus – Etelä-Karjalan hyvinvointialueSeri-tukikeskus on seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tutkimus- ja auttamisyksikkö yli 16-vuotiaille sukupuolesta riippumatta. Tukikeskus on matalan kynnyksen yksikkö, jonne voit hakeutua itse, läheisen kanssa tai viranomaisen ohjaamana.
Puhelin 040 836 0816 Myös tekstiviestit ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä
SERI – SEKSUAALIVÄKIVALLAN UHRIEN TUKIKESKUS – Etelä-Karjalan hyvinvointialueJos lähisuhdeväkivalta on aiheuttanut sinulle vammoja, ota yhteyttä päivystysapuun 116 117. Ammattilainen arvioi hoidontarpeesi ja hoidon kiireellisyyden ja ohjaa tarvitsemasi avun pariin. Päivystyksessä vammasi voidaan tarvittaessa dokumentoida oikeusturvasi varmistamiseksi.
Lähisuhdeväkivallan aiheuttamassa kriisitilanteessa voit saada päivystyksellistä apua ja tukea matalalla kynnyksellä ilman lähetettä. Voit varata ajan:
Voit tulla suoraan palvelupisteeseemme Etelä-Karjalan keskussairaalaan L-siipeen ilman ajanvarausta ympäri vuorokauden. Etelä-Karjalan keskussairaalan kartta.pdf
Soittamalla palvelunumeroon 05 352 4610. Puhelimeen vastaavat mielenterveys- ja riippuvuuspäivystyksen ammattilaiset 24/7
Lähisuhdeväkivaltatyön avopalveluissa tarjotaan ammatillista tukea väkivallan aiheuttamaan kriisiin, kokemusten käsittelyyn ja turvallisen arjen vahvistamiseen. Apua tarjotaan väkivallan kaikille osapuolille; väkivaltaa kokeneille, väkivaltaa käyttäneille sekä läheisille, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Halutessasi voit asioida myös nimettömästi.
Työskentely toteutetaan pääsääntöisesti yksilötapaamisilla, tilanteen mukaan myös paritapaamiset ovat mahdollisia. Tapaamiset tapahtuvat kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä, tarvittaessa tulkin avustuksella. Palvelu maksutonta.
Voit varata ajan ottamalla yhteyttä väkivaltatyön asiantuntijaan
p. 040 765 4953
p. 040 129 3400Rikosuhripäivystys (RIKU) tarjoaa käytännön neuvoja ja tukea rikoksen tai rikosyrityksen kohteeksi joutuneille, heidän läheisilleen ja rikosasiassa todistaville. Etelä- Karjalan Rikosuhripäivystyksen palvelupiste sijaitsee Lappeenrannassa. RIKU:ssa voit asioida myös nimettömästi.
- Puhelin 116 006 (maksuton)
– suomeksi ma–to klo 9–18 ja pe 9–16
– ruotsiksi ma–pe klo 12–14 - Chat-palvelu auttaa ma–to klo 9–18 ja pe 9–16.
Maksuton juristin puhelinneuvonta 0800 161 177, ma–to klo 17–19: rikoksen uhri voi tarkistaa lainmukaisia oikeuksiaan ja saada niihin liittyvää ohjausta.Mikäli väkivaltatilanne ei ole akuutti ja kiireellinen, saat sosiaalihuollon apua sosiaalipalveluiden ohjauksesta ja neuvonnasta tai täyttämällä sosiaalihuollon sähköisen yhteydenotto- tai ilmoituslomakkeen.
Sosiaalipalvelujen neuvonta ja ohjaus https://ekhvadevi.meitadev.fi/asiakkaalle/toimipisteet/sosiaalipalveluiden-neuvonta-ja-ohjaus/
Ilmoita huolesta: https://ekhvadevi.meitadev.fi/asiakkaalle/kanssasi/ilmoita-huolesta/
Lapsille kiireetöntä apua saa täyttämällä lastensuojeluilmoituksen.
Lastensuojeluilmoitus – Etelä-Karjalan hyvinvointialueKiireetöntä palvelua löytyy jokaisesta Etelä-Karjalan kunnasta.
Mielenterveyspalvelut – Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Hoitosi mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa on lähtökohtaisesti määräaikaista. Hoidostasi vastaavien ammattilaisten kanssa teette yhdessä sinulle sopivan hoitosuunnitelman. Hoitojaksosi voi voi sisältää hoitajan lisäksi tarpeen mukaan sosiaaliohjaajan ja lääkärin tapaamisia tai etäkontakteja. Tapaamisten tiheys on aina yksilöllinen. Myös läheisesi voivat osallistua hoitoosi ja tulla tueksesi käynneille.
Voit varata ajan:
- Soittamalla mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden palvelunumeroon 05 352 4610 (24/7)
- Oma Ekhva- asioinnin kautta, www.ekhva.fi/omaekhva/
- Oma Ekhva- sovelluksesta
Nollalinja
Nollalinja on ilmainen auttava puhelin.
- Puhelinnumero 080 005 005, voit soittaa ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä
- Chat on auki ma–ke klo 9–15 ja to–pe klo 14–20.
Nollalinja auttaa kaikkia, jotka ovat kokeneet lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa sekä naisia, jotka ovat kokeneet väkivaltaa tai sen uhkaa muualla kuin lähisuhteissaan. Myös läheiset voivat saada apua. Nollalinjan kautta voit tiedustella turvakotien paikkatilannetta.
Voit keskustella kriisipäivystäjän kanssa puhelimessa tai chatissa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tulkkauspalvelu on saatavissa seuraavilla kielellä: arabia, dari, espanja, farsi, somali, sorani, thai ja venäjä. Maksuton tulkkaus on saatavilla ympäri vuorokauden.
Nollalinja
Apua väkivaltaan -chatApua väkivaltaan -chatissa voit keskustella kahdestaan väkivaltatyön ammattilaisten kanssa. Voit kysyä lähisuhdeväkivallasta, omasta tilanteestasi, avun saamisesta tai läheisesi tilanteesta. Apua tarjotaan väkivallan kaikille osapuolille: väkivallan kokijoille, väkivaltaa käyttäneille, väkivallalle altistuneille sekä läheisille.
ma-pe klo 12–18
Millaista tukea on saatavilla
Kun hakeudut palveluihin koettuasi lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa, saat ammattilaiselta neuvoja, kuinka tilanteessa tulee toimia. Palvelusta riippuen voit asioida kasvotusten tai etäyhteyksien välityksellä. Ammattilaiset tekevät tilanteestasi riskinarviointia, jonka perusteella sinulle rakennetaan tukiverkosto avuksesi. Kaikki työskentely toteutetaan yhdessä kanssasi. Tarvittaessa teemme lastensuojeluilmoituksen tai sosiaalihuoltolain mukaisen ilmoituksen, jotta saamme varmistettua sinulle ja/tai perheellesi sopivan tuen.
Rikosasian saattaminen rikosoikeusprosessiin edellyttää rikosilmoitusta. Ilmoituksen voit tehdä millä tahansa poliisilaitoksella riippumatta siitä, missä rikos on tapahtunut. Ilmoitus on hyvä tehdä henkilökohtaisella käynnillä. Vähäisissä rikoksissa ilmoituksen voi tehdä sähköisellä verkkolomakkeella, jos asia ei vaadi poliisilta välittömiä toimenpiteitä. Vahingonkorvauksen saaminen edellyttää, että rikosilmoitus on tehty.
Poliisin sähköiseen rikosilmoitukseen pääset tästä: https://poliisi.fi/tee-rikosilmoitus
Rikosilmoitukseen tarvitaan mahdollisimman tarkka kuvaus siitä, mitä on tapahtunut ja ketkä ovat asianosaisia, eli rikokseen epäiltyjä ja rikoksen uhreja. Myös mahdolliset silminnäkijät tulee ilmoittaa poliisille. Rikosilmoitus on hyvä tehdä mahdollisimman pian rikoksen tapahduttua. Näin poliisi pääsee tutkimaan rikosta mahdollisimman nopeasti ja rikoksen selvittäminen voi olla helpompaa.
Jos rikoksesta on aiheutunut vammoja, on tärkeää käydä lääkärissä (päivystyksessä) mahdollisimman pian. Lääkärintodistusta voidaan tarvita myöhemmin oikeudenkäynnissä sekä todisteena tapahtuneesta rikoksesta, että perusteena mahdollisille vahingonkorvausvaatimuksille. Mikäli kyse on seksuaalisesta väkivallasta, peseytymistä ja vaatteiden vaihtoa tulee välttää ennen käyntiä.
Joskus uhri voi ajatella, ettei halua tehdä rikosilmoitusta. Kaikki todisteet kannattaa silti säilyttää. Mieli voi muuttua myöhemmin ja todistusaineiston hankkiminen jälkikäteen voi olla vaikeampaa tai jopa mahdotonta. Eteen voi myös tulla tilanteita, joissa vastapuoli tekee rikosilmoituksen esimerkiksi siksi, että uhri on puolustautuessaan vahingoittanut tekijää. Kaikki muistikuvat, myös kellonaika tapahtuneesta, kannattaa kirjata ylös. Silminnäkijöiden yhteystiedot on hyvä pyytää heti tapahtuman jälkeen. Kirjallinen materiaali, esimerkiksi sähköpostit ja kuitit, on hyvä säilyttää.
Rikosprosessi kokonaisuudessaan koostuu esitutkinnasta, syyteharkinnasta, oikeudenkäynnistä sekä rangaistuksen täytäntöönpanosta. Rikosprosessin tarkoituksena on selvittää, onko tapahtunut rikos ja kuka siihen on syyllistynyt.
Lisää tietoa rikosprosessista löydät täältä: https://www.riku.fi/oppaat-ja-ohjeet/rikosprosessi/
Lappeenrannan poliisiasema palvelee keskustassa kaupungintalon vieressä. Pääsisäänkäynti on kaupungintalon puolelta. Poliisipäivystys ottaa vastaan rikosilmoituksia maanantaisin ja torstaisin klo 9–15. Infopiste auki arkisin klo 9–12 ja 13–16.15
Imatralla toimii palvelupiste tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 9- 12, vuoronumeroin.https://poliisi.fi/kaakkois-suomen-poliisilaitos-toimipisteet
Etelä-Karjalan alueella on käytössä MARAK- vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. MARAK-työryhmä kokoaa alueella toimivat uhrin auttamiseksi työskentelevät viranomaiset sekä järjestötahot yhteen ja koordinoi uhrille annettavaa tukea.
MARAK koostuu systemaattisesta väkivallan riskinarvioinnista. Jos riski on kohonnut, moniammatillinen työryhmä auttaa sinua eli väkivallan uhria. Työryhmässä laaditaan sinun kanssasi toimenpidesuunnitelma, jonka tarkoitus on parantaa turvallisuuttasi.Järjestöt ja vertaistuki
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry järjestää lähisuhdeväkivaltaa kokeneille vertaistukiryhmiä. Tapaamiset ja lisätiedot löydät osoitteesta https://ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo/
Naistenlinja järjestää verkkovertaisryhmiä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Vertaisryhmien aloitusajankohdat löydät osoitteesta https://naistenlinja.fi/vertaistukiryhmat/
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry:n kautta sinun on mahdollista saada tukihenkilö. Tukihenkilö on itse lähisuhdeväkivaltaa kokenut henkilö, joka on koulutettu tehtäväänsä. Tukihenkilö kuuntelee ja neuvoo käytännön asioissa omaan kokemukseen pohjautuen sekä toimii vertaistukena. Toiminta on luottamuksellista ja tukihenkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Lisätietoa löydät osoitteesta https://ensijaturvakotienliitto.fi/ek-perhetyo/